Vaikka Billy Bragg tunnetaankin noista poliittisista lauluistaan ja kannanotoistaan, mahtuu noiden laulujen lomaan jotain kevyempääkin materiaalia. Kuten A New England.
Billy Bragg sävelsi sen ensimmäiselle levylleen, joka ilmestyi vuonna 1983.
Oikeastaan ihan levystä ei voi puhua, sillä kokonaisuus kesti vain vajaat kuusitoista minuuttia ja biisejäkin siltä löytyi vain seitsemän kappaletta. Niinpä se oli kyllä LP-levyn kokoinen, mutta sitä soitettiin 45:n kierroksen nopeudella. Kun normaaleja LP-levyjä soitetaan 33:n kierroksen minuuttinopeudella.
Vuonna 1984 tuo laulu sitten kulkeutui Kirsty MacCollille, jonka esittämänä siitä tuli iso hitti. Biisi oli kokenut muodonmuutoksen ja siitä oli yllättäen kuoriutunut "iloinen" pop-ralli.
Tuottajana toimi MacCollin sen aikainen aviomies Steve Lillywhite. Tunnettu musiikkituottaja, jonka menestyslistalle mahtuu lukematon määrä isoja bändejä ja paljon menestystä: Isoista nimistä voisi mainita vaikkapa Rolling Stonesin, U2:n ja Simply Redin.
Kappaleen sanoitusta jouduttiin jonkin verran muokkaamaan, sillä alun perinhän Billy Bragg oli säveltänyt laulun itselleen. Niinpä tietysti sanoituskin oli tehty nuoren miehen näkökulmasta. Nythän laulaja muuttui nuoreksi naiseksi, joten jotain muutoksia piti tehdä. Laulun idea ei kuitenkaan kärsinyt näistä pikkumuutoksista, vaan jollain tapaa siihen tuli jopa uutta syvyyttä.
Lisäksi Billy Bragg teki lauluun kaksi säkeistöä lisää Kirsty MacCollia varten. Kirstyn mielestä kun laulu oli ollut alun perin liian lyhyt. Nykyään Bily Bragg esittää itsekin live-tilanteissa tuon laulun noilla lisäsäkeistöillä.
Laulun minä on 22-vuotias. Hän alkaa pikkuhiljaa päästä kiinni elämään ja miettii nyt mennyttä elämäänsä. Jotkut tahot kyselevät häneltä, koska tämä alkaa aikuistua ja jättää nuoruuden taakseen. Omasta mielestään hän ei ole vielä valmis siihen. Hän onkin hieman hämmentyneenä katsellut, kun kadulla kävelee entisiä luokkatovereita vastaan työnnellen lastenvaunuja. Tuotako häneltäkin odotetaan. Ei kai.
Takana on ihmissuhde, jolta hän odotti ehkä enemmän. Suhde kuitenkin loppui, eikä laulaja ole vielä täysin päässyt siitä yli. Hän ymmärtää, että suhde ei voinut jatkua, mutta samalla hän on surullinen siitä, että näin kuitenkin kävi.
Mielenkiintoista on se, että suhteen tuntuu lopettaneen juuri laulaja itse. Nimenomaan hän, joka halusi sen jatkuvan.
Miksi näin? Ilmeisesti laulaja itse pelkäsi sitoutumista.
Toisaalta rivien välistä saattaa lukea myös, että laulaja itse tunsi sitovansa toista osapuolta ja rajoittavansa tämän vapautta. Hän pelkäsi, että toinen potkii hänet pihalle ja sehän olisi pahinta, mitä olisi voinut tapahtua.
Niinpä hän teki sen itse. Pisti suhteen poikki, ennen kuin toinen olisi sen ehtinyt tehdä.
Ero ei ilmiselvästi ollut helppo juttu. Niinpä hän kaipailee edelleen exänsä perään. Hän etsiskelee taivaalta tähdenlentoja. Lukee kerta toisensa jälkeen saamaansa vanhaa kirjettä. Istuu puhelimen vieressä ja odottelee soittoa, jota ei todennäköisesti koskaan tule.
Näissäkös sitä nyt riittää miettimistä. Ja etenkin siinä, etsiikö tämä pahuksen poispotkittu jo uutta suhdetta.
"Etsiköön. Mikä minä olen kenenkään elämää muuttamaan!" Hän kenties miettii.
Ja miettii taas lisää…
Voi noita sydänsuruja. Pakko näistäkin on osa allekirjoittaa. Tunnustan.
Minäkin olen ollut nuori, naiivi, rakastunut ja lopulta poispotkittu.
Joulun alla, vuonna 2000, Kirsty perheineen oli matkustanut lomamatkalle Mexicoon. Tarkoituksena oli harrastaa sukellusta. Siihen tuo lomakeidas tarjosi loistavat mahdollisuudet.
Tuona päivänä perhe oli viettänyt aikaansa veneillen sukellellen harrastukselle tarkoitetulla alueella. Kirsty oli vedessä kahden poikansa kanssa, kun hän huomasi kovaa vauhtia lähestyvän suuren moottoriveneen. Hän näki, että se oli menossa suoraan kohti hänen toista poikaansa. Kirsty lähti uimaan kovaa vauhtia tätä kohti. Viime hetkellä hän sai otteen pojasta sai kiskaistua tämän pois veneen edestä.
Poika selvisi tapauksesta kolhuilla, mutta…
Kirsty MacColl kuoli 41-vuotiaana 18. joulukuuta vuonna 2000. Suremaan jäivät kaksi poikaa, Louis ja Jamie, sekä aviomies James Knight.
Ainakin Billy Bragg, Pogues-yhtye sekä U2 ilmoittivat osanottonsa samantien. Lisäksi luvuton määrä lukemattomia muita muusikkoja ja musiikin harrastajia ympäri maailman ottivat uutisen vastaan tyrmistyneesti.
Vaikka Kirsty MacColl ei ollutkaan mikään maailmankuulu artisti, oli hän niissä piireissä missä hänet tunnettiin, erittäin pidetty ja arvostettu artisti. Etenkin kotimaassaan Irlannissa oli hän aina ollut erittäin suosittu.
Lisäksi hän oli viime vuosinaan laajentanut repertuaariaan latinomusiikin saralle ja saanut sieltäkin paljon uusia ystäviä.
Onnettomuudesta puhutaan vieläkin. Tapaus ei nimittäin ole aivan yksiselitteinen.
Tuon päälle ajaneen muskeliveneen omistaja oli Meksikolainen monimiljonääri, suuren kauppaketjun omistaja, Guillermo Gonzales Nova. Hän oli perheineen veneessä, mutta ei kuitenkaan itse ohjannut sitä. Näin hän itse on kertonut.
Venettä ajoi Novan palveluksessa toiminut henkilö nimeltään Jose Cen Yam. Hän ei ole sitä koskaan kieltänyt.
Useiden silminnäkijöiden kertomukset kuitenkin kertovat ihan muuta. Nimittäin, että tuota huomattavaa ylinopeutta kulkeneen veneen ruorissa olisi nimenomaan ollut herra miljonääri itse. Kukaan veneessä olijoista ei tätä kuitenkaan ole myöntänyt tai nähnyt.
Näin ollen yliajosta tuomittiin tuo palkollinen, Jose Cen Yam, joka tuomittiin taposta vankilaan. Myöhemmin hänet kuitenkin vapautettiin vankilatuomiostaan lähes naurettavin korvauksin. Meksikon valtiolle hän joutui maksamaan 90 USA:n dollaria ja Kirsty MacCollin omaisille 2150 USD:a.
Meksikolaiset pikkulinnut kertoilevat kuitenkin, että nuo olisivat pikkurahoja siihen nähden, mitä miljonääri Nova olisi maksanut miehelle siitä, että tämä otti onnettomuuden syyt niskoilleen. Tiedä sitten. Oikeus on kuitenkin puhunut. Mexikossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi: