Cyndi Lauper - Time After Time

Olisiko niin, että Cyndi Lauper on yksi niitä tähtiä joiden lahjakkuutta ei koskaan täysin ymmärretty. Olisiko niin, että yhden biisin, Girls Just Want To Have Funin, takia hänet leimattiin ties miksi hörhöksi ja feministiksi. Olisiko niin, että yhden biisin yletön liikasoitto loi hänelle maineen, jota hän ei olisi ansainnut. Olisiko niin, että juuri siksi hän ei saanut osakseen sitä uskottavuutta, joka olisi tehnyt hänestä pidempiaikaisen megastaran. Olisiko niin, olisiko niin...?

Sillä oikeasti Cyndi Lauper oli hyvin lahjakas ja monipuolinen artisti. Hän sävelsi itse ja oli myös huomattavan hyvä laulaja mitä ei moni ehkä huomannutkaan. Skaalakin kattoi joidenkin lähteiden mukaan jopa neljä oktaavia. Moni-ilmeinen, rohkea, hauska, itseironinen, ikimuodin edelläkävijjä, pieni ja pippurinen, lolita, naapurin tyttö, pissis ja bitch.

Cyndi oli pohjimmiltaan rock-mimmi ja se myös kuuluu. Hän ei laula aina ihan puhtaasti ja tyylitellen, vaikka siihenkin pystyy. Sen sijaan Cyndin tyyli on ennemminkin se korkealta ja kovaa-tyyli. Menneisyydestä löytyykin rokkibändi Blue Angel, jonka laulajana Cyndi toimi ennen soolouraansa. Yhden levynkin saivat aikaiseksi, mutta kun levy-yhtiö halusi lopulta vain Cyndin, muttei bändiä, niin orkesteri hajosi.

Ensimmäinen sooloalbumi She's So Unusual vuonna 1983 löi pöytään melkoisen hittiputken. Levyn kymmenestä kappaleesta seitsemän julkaistiin singlenä ja niistä neljä nousi Usa:n listoilla top vitoseen. Yksi niistä oli Time After Time. Kesäkuussa 1984 se nousi sinkkulistan ykköseksi. Jos ei olisi noussut, olisi se ollut suuri vääryys. Niin hyvästä biisistä on kysymys. kaksi viikkoa se viihtyi siellä. Sitten tuli Duran Duran Reflexillään, ja vei keulapaikan.

Nimen Time After Timeen Cyndi kekkasi saman nimisestä elokuvasta. Suomessa leffa tunnetaan nimellä Aikakone, Eli Mitä Jack Viiltäjälle Kuuluu Tänään. Helppo päätellä, että sen enempää vaikutteita biisi ei sitten elokuvasta ottanutkaan. Mutta tuo nimi jäi Cyndin päähän pyörimään. Yhdessä Hooters-yhtyeen Rob Hymanin kanssa hän sävelsi biisin nimen ympärille pienimuotoisen mestariteoksen.
Levytyssessiossa tuli eteen tilanne, että levy oli muuten valmis, mutta tarvittiin vielä yksi biisi. Cyndi ehdotti Time After Timeä. Pienen harkinnan jälkeen se päätettiinkin pistää levylle. Tämä ei kuitenkaan ollut aluksi ihan selvä juttu. Nimittäin levymogulit eivät ihan täysin luottaneet Cyndin säveltäjän kykyihin. Vaikka hän oli säveltänyt hyviä biisejä jo Blue Angelin ajoista lähtien, olivat vanhat jäärät epäileväisiä. Saivatpahan kunnolla nenilleen.

Laulussa on hirvittävän paljon tunnetta. Pienellä ajatusten pallottelulla se voi sopia hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Pohjimmiltaan laulu on hyvinkin positiivinen, vaikka se ensikuulemalta saattaa vaikuttaakin kovin itsesääliseltä. Kannattaa lukea sanat pariinkin kertaan. Kyllä se siitä aukeaa.

Cyndi Lauperin ura oli hyvässä nosteessa ja kaikki olisi voinut olla auki uudelle tuoreelle, naisenergiaa uhkuvalle, energiapakkaukselle. No niin olikin, mutta se ei vaan ollut Cyndi. Nimittäin loppuvuodesta avoimen seksuaalinen Madonna tuli ja sekoitti koko pakan Like A Virginillään.
Cyndi ei kuitenkaan jäänyt Madonnan jalkoihin, vaikka varmasti Madonnan megasuksee vei kuulijakuntaa muilta listoilla keikkuvilta naisartisteilta. Rinnastaminen näiden kahden osalta on kuitenkin aika turhaa, sillä niin eri sarjassa he painivat.
Madonna oli jatkuvasti hyvin tarkka, tietoinen ja harkitseva kaiken tekemänsä suhteen. Kun taas Cyndi tuntui olevan matkassa vain hauskaa pitämässä ja iloisesti angstaamassa. Vaikka epäilemättä tuokin imago oli aika harkittua.

Nuorena poikana kuuntelin yömyöhään keskipitkiltä aalloilta Radio Luxemburgia. Sieltä taisin kuulla ensi kerran Time After Timenkin. Kappale ei silloin kuitenkaan ollut vielä listakamaa, vaan mainosmusiikkia. Vaan mikä oli mainos?
Sikäli mikäli en ihan väärin muista ja sen aikaisen auttavan englannin varassa ollen, niin muistaakseni kyseessä oli joku naisten säännöllisesti ilmeneviin vaivoihin liittyvän tuotteen mainos. Mistään en tähän kyllä vahvistusta löytänyt, mutta suhteellisen varma asiasta kuitenkin olen. Time After Time - se sopisi kyllä aika hyvin ko. tuotteen mainontaan, vaikka en asiasta mitään sen enempää tiedäkään, mutta mielikuva tämäkin.

Covereita Time After Timestä on tehty valtava määrä. Sen lisäksi siihen törmää aina välillä milloin missäkin. Mainoksissa, elokuvissa, tv-sarjoissa jne. Yksi yllättävimmistä covereista on trumpetisti Miles Davisin (R.I.P.) versio. Sen myötä musiikkipuritanistitkin joutuvat ehkä vähän myöntymään tämän minimalistisen mestariteoksen suhteen. Tuskinpa näin arvostettu musikantti ottaisi mitään tusinabiisiä kriittisen jazzkansan ihmeteltäväksi. Jos nämä nyt edes tuntevat alkuperäistä. Ovatkohan ikinä edes kuulleet Cyndi Lauperista. Tuskin ovat. Mutta Miles oli. Hyvä Miles!
Musiikin raja-aidat on tehty, jos ei nyt ihan kaadettaviksi, niin ainakin ylitettäviksi.

Vuonna 1985 Time After Time valittiin Grammy-ehdokkaaksikin. Sarja oli tietysti vuoden biisi. Seura oli kovin pliisua: Stevie Wonder - I Just Called To Say I Love You, Phil Collins - Take Look At Me Now, Lionel Richie - Hello ja Tina Turner - What's Love Got To Do With It.
Jos meikä olisi saanut päättää, niin Cyndi olisi hoitanut homman mennen tullen, mutta arvovaltainen raati päätyi Tina Turneriin. No, se olisi minunkin mielestäni ollut toiseksi paras valinta. Mutta herranjestas sentään minkälaisen kuvan nuo muut biisit antavatkaan sen ajan musiikista. Köysi tänne ja äkkiä!
Vuoden tulokas palkinnon Cyndi sentään pokkasi. Vastassa olivat Corey Hart, Frankie Goes To Hollywood, Sheila E. ja The Judds.

Nykyään Cindy konsertoi enää harvakseltaan, mutta hänen uusi aluevaltauksensa on musikaalit. Hän on säveltänyt musiikin Broadway-musikaaliin Kinky Boots. Kyseessä on drag-show, joka perustuu saman nimiseen brittikomediaan vuodelta 2005. Tästä voinee päätellä, että Cyndi nauttii edelleen jonkinlaista suosiota ja arvostusta musiikkialan piireissä. Musikaalin säveltäminen ei ehkä onnistu ihan keneltä tahansa. Ilmeisesti nykyään hänen säveltäjäntaitoihinsa jo luotetaan.