Ted Nugent - Cat Scratch Fever

Yhdysvalloissa, Coloradossa, jossain Kalliovuorten kupeessa toimii seikkailuleiri nimeltä Ted Nugent Kamp For Kids. Leirin itseoikeutettuna päällikkönä, vetäjänä ja ohjaajana toimii tietysti mies itse: Ted Nugent.
Leirillä Ted-setä opettaa 11-16 vuotiaille lapsille monenlaisia hyödyllisiä taitoja. Jousiammuntaa, metsästystä, kalastusta, ansojen tekemistä, ilmakivääriammuntaa, luonnossa selviämistä ja ties mitä. Lisäksi leirin lopuksi leirin osanottajat vannovat vielä verivelivalan.

Siis jumankauta! Jos minä olisin vielä 12-vuotias, niin ehdottomasti haluaisin päästä tuollaiselle leirille. Kuulostaa aivan mahtavalta. Kivikylissä kasvaneille kaupunkilaiskakaroille tuollainen juttu saattaa olla todella extremeä ja ikimuistoinen elämys.
Isä tai äiti saattaisivat olla myös asiasta kiinnostuneita. Mutta kun kuulisivat, että leiriä johtaa Ted Nugent, täysin umpihullu mies männävuosien rock-rintamalta, saattaisi kelkka kääntyä. Sikäli mikäli sattuisivat miehen maineen tuntemaan.
Ted Nugentin mainehan oli siihen aikaan vähintäänkin arveluttava ja taitaa olla vähän vieläkin. Mutta sitten jos malttaisivat lukea mikä on Tedin sanojen mukaan leirin agenda, niin mieli voisi muuttua.

Leirin tarkoitus on tehdä ennaltaehkäisevää työtä luomalla lapsille uusia virikkeitä, saada heidät pysymään irti huumeista, alkoholista, tupakasta, jengeistä, rikollisuudesta, tietokonepeleistä jne. Näin ollen Ted-setä tekee arvokasta kasvatus- ja valistustyötä. Sitähän ei koskaan ole liikaa. Asioiden perille meno joskus klikkaa, mutta varmasti Ted Nugentin kaltainen persoona onnistuu siinäkin varmasti paremmin, kuin moni tylsä jeesustelija. Eikä pelkästään katu-uskottavan rock-menneisyytensä takia.
Leirin pitäminen on Tedille varmastikin kutsumustyötä. Hän on nuoresta asti ollut hyvin jyrkkä kaikenlaisten päihteiden suhteen ja kantanut huolta ihmisten vieraantumisesta luonnosta ja terveellisistä elämäntavoista. Kerrotaan jopa tarinaa, että hän on joskus potkinut jonkun pois bändistä, koska tämä on polttanut tupakkaa. Eihän nyt kukaan voi ketään potkia bändistä sen takia, että... - Tai no joo. Okei! Ted voi.

Sitä en tiedä, onko hän aina ollut ihan täysi absolutisti kaikkien päihteiden suhteen, mutta jotain voi ehkä päätellä siitä, että yhdellä hänen alkuaikojen levyistään on kappale nimeltään Good Friends And A Bottle Of Wine. Ehkä hän sittenkin on joskus ottanut niin sanotusti sivistyneesti seurassa.

Ted Nugent ei ole ehdoton pelkästään päihteiden suhteen. Hän omaa myös hyvinkin radikaaleja poliittisia mielipiteitä. Hän on antanut mm. Barack Obamasta kovin kärjekkäitä lausuntoja. Hän on usein ottanut yhteen eläinsuojeluyhdistysten kanssa metsästysharrastuksensa takia. Eikä hän myöskään ole parhaissa väleissä aseiden vastustajien kanssa. Tedin mielestä kun jokaisella amerikkalaisella tulisi olla oikeus kantaa asetta mukanaan. Ted on periaatteen mies, eikä jätä ketään kylmäksi.

Kaiken tohinan välillä on Ted Nugent ehtinyt tekemään ison kasan levyjäkin. Hän myös keikkailee edelleenkin. Nykyään jo vähän harvemmin, mutta edelleen hän on kuitenkin touhussa mukana. Näin on ollut jo vuodesta 1967 asti, jolloin hän aloitti uransa Amboy Dukes-yhtyeensä kanssa. Ensimmäinen soololevy pelkästään Ted Nugentin nimellä ilmestyi vuonna 1975. Se olikin miehen kulta-aikaa ja parhaat levyt ilmestyivätkin vuosina 1975 - 80. Vuosi per levy. Joka levy myi USA:ssa ja Kanadassa vähintään kultaa.
Korkeimman listasijoituksen sai vuonna 1980 ilmestynyt Scream Dream joka nousi USA:ssa sijalle 13. Samalle sijalle nousi myös kokoelma Great Gonzos, jota voi sanoa lähes täydelliseksi hard-rock-levyksi. Ei mitään ylimääräisiä hienouksia. Vain kunnon räimettä seurauksista välittämättä. Namikat vähintään kaakkoon.

Levyn ensimmäinen biisi -ja myös Nugentin tunnetuin kappale - on Cat Scratch Fever. Alunperin se löytyy saman nimiseltä levyltä vuodelta 1977. Siihen aikaan Nugent edusti rockin rankinta puolta. Ja kovaäänisintä. Myös sen suhteen Ted oli ehdoton. Todisteena vaikka lähes täysin kuuroutunut toinen korva. Se ei kuitenkaan ole koskaan ollut miehelle ongelma. Onpahan vain todennut, että ei haittaa. Kaikki tapahtunut on ollut todella sen arvoista.

Cat Scratch Feverin sanoitus on ehkä( ja todennäköisesti onkin) monimerkityksellinen. Googletus antaa cat scratch feverille ensitiedon, että se on kissan raapaisusta aiheutuva kutinaa aiheuttava ja kuumettakin nostattava ihosairaus. Sopii kyllä taudin kuvaan. Ted laulaakin biisissä saaneensa sen ensi kertaa kymmenvuotiaana naapurin kissalta. Tuon ikäisenä varmasti kyseessä onkin tuo kyseinen infektiotauti.
Mutta koska kyseessä kuitenkin on tod.näk. kaksinaismerkityksellinen laulu, niin Ted ei varmastikaan tarkoita edellä mainittua. Veikkaisin ja väittäisin, että hän kertoo niin sanotuista lääkärileikeistä naapurin saman ikäisen tytön kanssa. Tällöin laulu kertoisikin ehkä nuoren miehen seksuaalisesta heräämisestä. Tästä olisikin sitten kehittynyt pidempiaikainen "infektio", joka on aiheuttanut vähitellen murrosikää lähestyvälle Tedille ehtymättömän seksuaalivietin. Tehnyt hänestä kyltymättömän seksipedon. Tämäkin sopisi sanoitukseen.

Laulun päähenkilö on ilmiselvästi puolivallaton poikamies, joka on touhunnut naisten kanssa enemmän ja vähemmän. Yleensä enemmän. Todennäköisesti mukaan on osunut muutama suojaamatonkin kontakti, jolloin hän on saanut jonkun ikävän alaan liittyvän pirullisen sairauden. Jonkinlaisena johtopäätöksenä päädynkin ehkä siihen, että pitkässä juoksussa laulu kertookin sukupuolitaudista.
Kun hän myöhemmin laulaa "I make the pussy purr with stroke of my hand", niin tarkoittako hän todella saavansa kissan kehräämään pelkällä silittelyllä. Epäilen. Tuosta lauseesta on jo viattomuus kaukana. Mutta miksi hän tekee sen käsillään. Ehkä tauti on tarttuvaa sorttia ja tarttuu intiimissä kosketuksessa. Jos näin on, niin silloinhan tämä vain vahvistaa käsitystä: Cat Sratch Fever kertoo sukupuolitaudista. Jostain sellaisesta, mikä kutisee, pistää raapimaan ja on vielä tarttuvaa sorttia. Tätä puoltaa ja kaiken tämän oikeastaan vahvistaa rivi "You know You got it when You're going insane. It makes grown man cryin' cryin".

Ted Nugent on yksi Rock'n'Rollin mielenkiintoisimmista hahmoista, jonka tarinaa ei vielä ole taltioitu kirjan kansien väliin. Äkkietsimällä en sellaista ainakaan löytänyt. En suomen-, enkä englanninkielistä, mutta jonkun pitäisi sellainen kirjoittaa. Niin paljon kuohuntaa ja keskustelua Ted on ympärilleen aiheuttanut, että ainekset vaikka bestsellerille olisivat olemassa. Verraten kaikkiin muihin rock-elämänkertoihin Ted Nugentin elämänkerralla olisi yksi hyvin ratkaiseva ero kaikkiin muihin rock-elämänkertoihin: Ted on tehnyt kaiken selvinpäin.
Jo tämä seikka tekee Ted Nugentista sen verran todellisen fiktiivisen hahmon, että ainekset elokuvallekin olisivat olemassa. Vaan enpä usko, että Ted itse olisi asialle kovinkaan avoin. Hänellä on mielipiteet, hänellä on periaatteet ja hän pitää niistä kiinni. Hän ei hae niillä, suosiota, ei mainetta, ei kunniaa. Ei ainakaan itselleen - ehkä asialleen kyllä.

Mutta Ted-setä on tinkimätön kaikelle tekemälleen ja seisoo kaikkien sanojensa takana - metsästyskivääri kädessään. Hän on Ted Nugent and God Bless Him for that!