Konemusiikin tulo johti myös house-musiikin keksimiseen. Housen pohjana ja perustana toimi kappaleiden läpi jynkyttävä rumpukone, jonka päälle sitten siroteltiin erilaisia elementtejä, kuten yksinkertaisia toistuvia melodioita, sämpläyksiä ja jatkuvaa toistoa. "Oikean" musiikin kanssa sillä ei ollut paljoakaan tekemistä. Tärkeintä oli vain rytmi ja äänenvoimakkuus jotka yhdessä saivat ihmiset liikkeeseen.
Musiikin ympärille rakennetuissa tilaisuuksissa, raveissa (= reiveissä) teknoa rynkytettiin yli kaikkien suositusten mukaisella volyymillä, jolloin osa porukasta heilui itsensä jopa transsiin rinnastettavaan olotilaan saakka. Tuota "transsia" saattoi kyllä edesauttaa myös pienet piristeet, joita porukka popsi jaksaakseen reivata loputtomasti.
Tanssimarkkinoille tähtäsi Deee-Litekin. Bändi lähti kuitenkin hieman eri linjoille - ajan hengessä pitäytyen, mutta ehdottoman persoonallisesti. Se ammensi ulkoisen imagonsa menneiltä vuosikymmeniltä, lisäsi siihen vielä parikymmentä prosenttia aikakausien kliseistä ja veti homman tyylikkäästi överiksi. Se lätkäisi jopa nimeensä yhden ylimääräisen een. Eihän Dee-Litekään mitään tarkoita sellaisenaan, mutta se kuitenkin edes näyttää oikeinkirjoitetulta. Deee-Lite ymmärsi, että vähintään yhtä tärkeätä kuin tulla kuulluksi, oli tulla nähdyksi.
Olennaista Deee-liten kohdalla oli kuitenkin, että se panosti myös musiikkiin. Siinä missä moni aikalainen "bändi" kierteli keikoilla kaksimiehisenä, vain laulaja ja koneenkäyttäjä, oli Deee-Lite ihan oikea, tiukasti soittava, bändi oikeine instrumentteineen, höystettynä vielä parilla vetävällä go-go-tytöllä.
Livekeikoilta taltioidut näytteet kertovat, että homma toimi myös lavalla. Suomessakin bändi ehti vierailla ainakin kertaalleen vuoden 1991 Ruisrockissa.
Olennaista Deee-liten kohdalla oli kuitenkin, että se panosti myös musiikkiin. Siinä missä moni aikalainen "bändi" kierteli keikoilla kaksimiehisenä, vain laulaja ja koneenkäyttäjä, oli Deee-Lite ihan oikea, tiukasti soittava, bändi oikeine instrumentteineen, höystettynä vielä parilla vetävällä go-go-tytöllä.
Livekeikoilta taltioidut näytteet kertovat, että homma toimi myös lavalla. Suomessakin bändi ehti vierailla ainakin kertaalleen vuoden 1991 Ruisrockissa.
Dmitry Brill (Super DJ Dmitry, s. 1965) syntyi Ukrainassa, joka oli tuohon aikaan vielä osa Neuvostoliittoa. Amerikan ihmemaahan hän oli emigroitunut jo 80-luvun alussa. Tarinan tausta on avoin, mutta kuten kaikki tietävät, ei tuohon aikaan Neuvostoliitosta lähdettykään ihan noin vain. Jollain tapaa hän erottui joukosta jo tuolloin. Hän nimittäin soitti rockbändissä, mikä oli Neuvostoliitossa siihen aikaan varmastikin aika harvinaista. Länsimaista hapatusta, olikohan edes laillista?
New Yorkissa rock-musiikki unohtui, kun hän kuuli mustaa musaa: funkia, discoa, soulia ym. Se potkaisi ja Dmitri päätti ryhtyä tiskijukaksi. Soitellessaan kaupungin klubeilla hän tutustui New Yorkissa paikalliseen muotisuunnittelijaan Kier Kirbyyn (Lady Miss Kier, s. 1960). Tutustui jopa niin perinpohjaisesti, että myöhemmin pari meni naimisiin asti. Sitä ennen tapahtui kuitenkin Deee-Liten suhteen paljon.
Super Dj Dmitry ja Lady MIss Kier pistivät Deee-Liten esiasteen pystyyn jo vuonna 1986 ja alkoivat tehdä klubikeikkoja alan mestoissa. Jollain tuollaisella keikalla sattui olemaan yleisössä japanilainen Towa Tei (s. 1964), joka koki keikalla jotain itseensä vetoavaa ja päätti lähestyä kaksikkoa demonauhalla. Hän vakuutti kaksikon tietokoneosaamisellaan ja tuottajan kyvyillään. Niinpä Deee-Lite duosta tuli trio. Bändi oli kasassa ja nyt kun tuotantopuolikin oli omavaraisesti hoidossa he alkoivat lähestyä levy-yhtiöitä. Mutta kuten niin monessa vastaavassa tarinassa ensimmäiset vastaukset olivat luonnollisesti kieltäviä. Thanks, but no thanks!
New Yorkissa rock-musiikki unohtui, kun hän kuuli mustaa musaa: funkia, discoa, soulia ym. Se potkaisi ja Dmitri päätti ryhtyä tiskijukaksi. Soitellessaan kaupungin klubeilla hän tutustui New Yorkissa paikalliseen muotisuunnittelijaan Kier Kirbyyn (Lady Miss Kier, s. 1960). Tutustui jopa niin perinpohjaisesti, että myöhemmin pari meni naimisiin asti. Sitä ennen tapahtui kuitenkin Deee-Liten suhteen paljon.
Super Dj Dmitry ja Lady MIss Kier pistivät Deee-Liten esiasteen pystyyn jo vuonna 1986 ja alkoivat tehdä klubikeikkoja alan mestoissa. Jollain tuollaisella keikalla sattui olemaan yleisössä japanilainen Towa Tei (s. 1964), joka koki keikalla jotain itseensä vetoavaa ja päätti lähestyä kaksikkoa demonauhalla. Hän vakuutti kaksikon tietokoneosaamisellaan ja tuottajan kyvyillään. Niinpä Deee-Lite duosta tuli trio. Bändi oli kasassa ja nyt kun tuotantopuolikin oli omavaraisesti hoidossa he alkoivat lähestyä levy-yhtiöitä. Mutta kuten niin monessa vastaavassa tarinassa ensimmäiset vastaukset olivat luonnollisesti kieltäviä. Thanks, but no thanks!
Deee-Lite jatkoi ahkeraa keikkailuaan. Vähitellen sana alkoi kiertää ja levy-yhtiötkin alkoivat kiinnostua. Tilanne kävikin yhtäkkiä päinvastaiseksi, kun levy-yhtiöt alkoivatkin lähestyä bändiä. Mainetta, kunniaa ja listasijoituksia oli tarjolla, mutta yllättäen bändi kieltäytyikin joistain tarjouksista sillä perusteella, että listamenestys ei ollutkaan heille se tärkein juttu. He olivat pohjimmiltaan klubi-bändi ja halusivat jakaa yleisölle musiikillista mielihyväänsä omalla reseptillään, eikä pelkästään listasijoituksilla. Riski siitä, että taiteellinen vapaus ja itsemääräämisoikeus olivat vaarassa sai heidät varovaisiksi. Visuaalinen olemus oli bändille lähes yhtä tärkeää kuin musiikki, eikä luotuun imagoon saanut puuttua. Näistä seikoista pidettiin tiukasti kiinni, kun bändi viimein päätyi tekemään sopimuksen Elektra levy-yhtiön kanssa. Tämä johti ensilevyyn "World Clique" vuonna 1990. Levyn yhdeksäs kappale oli Groove Is In Your Heart ja se myös julkaistiin ensisinglenä. Takuuvarma hitti.
Kokoonpanoltaan Deee-Lite oli siis aika epätodennäköinen orkesteri ja elävä todiste siitä, että sattumalla on suuri osuus tässä maanpäällisessä touhussa. New Yorkilainen muotisuunnittelija, japanilainen tuottaja-tietokonenörtti ja ukrainalainen tiskijukka. Heti ei ehkä uskoisi, että näinkin eri kulttuureista tullut trio ylipäätään kohtaisi toisensa. Saati sitten, että perustaisivat bändin, joka vielä täräyttäisi markkinoille yhden 90-luvun parhaista discobiiseistä: Groove Is In The Heart, joka groovaa niin vahvasti, että on ihme, jos ei tempoon hytky mukaan hytkymään.
Mutta jos oli bändi epätodennäköinen, niin epätodennäköinen oli tämä biisikin. Se ei ollut yhtään aikalaisensa. Se oli ennemminkiin ajastaan jäljessä, mutta samalla myös huomattavasti aikaansa edellä. House-musiikki, trance ja muu klubisekoilu oli muodissa, mutta Deee-Lite oli vielä jotain muuta. Se lähes teki pilkkaa näistä ajan genreistä, mutta samalla se oli kuitenkin vahvasti kaikkia näitä. Ja mikä tärkeintä dance-biisille: se sai, ja saa edelleen, ihmiset liikkeelle.
Videosta oli tuohon aikaan tullut yhä tärkeämpi osa musiikin markkinointia. Tosiasiassa oltiin tultu jo siihen pisteeseen, että ilman musiikkivideota ei ollut minkäänlaisia asiaa USA:n tai Englannin hittilistoille. Siinäkin Deee-Lite onnistui. Se teki uudenlaisen vanhanaikaisen videon hakemalla visuaaliset vaikutteet menneisyydestä. 60-70-lukulaisissa hapokkaissa riemunkirjavissa väreissä kirkuva video sai herkemmillä pään kipeäksi. Etenkin jos sitä jäi liian pitkäksi aikaa tuijottamaan. Mutta video oli hauska ja kun tarjolla oli niin tyylikkäitä dance-muuveja, että toimisivat varmaan vielä tämän päivänkin parketeilla, oli MTV-kierrätys selviö.
Groove Is In The Heart on rakennettu bassoriffin ympärille, joka on sämpläys niinkin kaukaa kuin vuodelta 1966. Kyseessä on alunperin Herbie Hancockin kappale Bring Down The Birds. Joku bändiläisistä lienee sen ensi kertaa kuullut Michelangelo Antonionin klassikko-elokuvassa Blow Up, jonka soundtrackiltä biisi löytyy. Leffahan on kovaa kamaa taidepiireissä edelleenkin.
Soundtrack on yhtä biisiä lukuunottamatta Herbie Hancockin käsialaa. Väliin on yllättäen päässyt Yardbirds vetäisemään yhden biisin, jonka se myös itse esittää elokuvassa, vieläpä livenä.
Myös kappaleen vihellysväliosa on suora sämpläys vanhasta vuoden -79 Vernon Burch discohitistä Get Up. Aikansa mustaa funkkia. Ehkä juuri sitä mistä Super DJ Dmitri silloin Amerikkaan saapuessaan innostui. Erittäin todennäköistä.
Nykyaikaa kappaleessa edusti puolivälin räppiosuus, jonka hoiteli Q-Tip-niminen räppäri.
Todellinen tähtivieras levylle saatiin kuitenkin, kun menneisyyden funk- ja soul-ympyröistä tunnettu Bootsy Collins saapui bassonsa kanssa studioon. Mies on ollut (ja on edelleen) mukana jo 60-luvulta lähtien ja soittanut mm. James Brownin Sex Machinellä. 70-luvulla George Clintonin projekteissa ja niin edespäin ties missä tähän päivään saakka. Bootsy heiluu merkittävässä osassa myös Groove Is In Your Heartin videossa.
Soundtrack on yhtä biisiä lukuunottamatta Herbie Hancockin käsialaa. Väliin on yllättäen päässyt Yardbirds vetäisemään yhden biisin, jonka se myös itse esittää elokuvassa, vieläpä livenä.
Myös kappaleen vihellysväliosa on suora sämpläys vanhasta vuoden -79 Vernon Burch discohitistä Get Up. Aikansa mustaa funkkia. Ehkä juuri sitä mistä Super DJ Dmitri silloin Amerikkaan saapuessaan innostui. Erittäin todennäköistä.
Nykyaikaa kappaleessa edusti puolivälin räppiosuus, jonka hoiteli Q-Tip-niminen räppäri.
Todellinen tähtivieras levylle saatiin kuitenkin, kun menneisyyden funk- ja soul-ympyröistä tunnettu Bootsy Collins saapui bassonsa kanssa studioon. Mies on ollut (ja on edelleen) mukana jo 60-luvulta lähtien ja soittanut mm. James Brownin Sex Machinellä. 70-luvulla George Clintonin projekteissa ja niin edespäin ties missä tähän päivään saakka. Bootsy heiluu merkittävässä osassa myös Groove Is In Your Heartin videossa.
Kaikesta huolimatta Deee-Lite jäi niin sanotuksi yhden hitin ihmeeksi Siitäkin huolimatta, että World Clique on läpeensä groove levy. Pienempien piirien dance-listoilla Deee-Lite kuitenkin pärjäsi huomattavan hyvinkin. Billboardin ylläpitämällä Hot Dance Club Song-listalla se saavutti kuusi ykkössijaa. Lista perustuu USA:n suurimpien kaupunkien, suurimpien diskojen tiskijukkien listauksiin biiseistä, jotka liikuttavat kansaa parhaiten.
World Cliquen jälkeen Deee-Lite teki vielä kaksi levyä. Infinity Within (1992) ja Dewdrops In The Garden, mutta ne eivät enää saavuttaneet ensilevyn sukseeta. Jälkimmäisiä levyjä en ole kokonaisuuksina kuullut, mutta perustaen mielipiteeni Deee-Liten Best Of-levyyn, alkoi luovuuden käyrä olla hieman laskeva. Ensilevyn monivivahteisuutta ja yllätyksellisyyttä ei enää jälkimmäisiltä levyiltä löytynyt. Musiikki muuttui loppuaikoja kohden enemmän tavallisemmaksi houseksi, joka ei ainakaan minulle anna juurikaan mitään.
Alku oli hyvä tällä orkesterilla, mutta hyvä alku kääntyikin nopeasti alamäeksi. Ei ehkä jyrkäksi, mutta yleinen kiinnostus bändin ympäriltä vain hiipui hiljalleen pois. Dewdrops In The Garden nousi USA:ssa listalla enää sijalle 127 ja Englannissa sille ei edes kirjattu listasijoitusta.
Deee-Lite lopetti toimintansa 1996. Ainakin kertaalleen sitä on yritetty uudelleen elvyttää, mutta Towa Tei sanoi silloin ei. Bändin jäsenet taisivat olla pitkässä juoksussa niin erilaisia ja nykyäänkin kaikilla on omat kiireensä, että epäilenpä, että Re-Deee-Liteä tullaan koskaan näkemäänkään. Ellei sitten kaikilta lopu rahat yhtä aikaa ja lähtevät vielä rahastamaan yhdelle nostalgia-kiertueelle. Voisi olla hyväkin juttu. Mieluummin Deee-Liteä menisin katsomaan kuin esim. Haddawayta ja Rednexiä, jotka viime kesänä meillä päin kävivätkin. En ollut katsomassa.
Alku oli hyvä tällä orkesterilla, mutta hyvä alku kääntyikin nopeasti alamäeksi. Ei ehkä jyrkäksi, mutta yleinen kiinnostus bändin ympäriltä vain hiipui hiljalleen pois. Dewdrops In The Garden nousi USA:ssa listalla enää sijalle 127 ja Englannissa sille ei edes kirjattu listasijoitusta.
Deee-Lite lopetti toimintansa 1996. Ainakin kertaalleen sitä on yritetty uudelleen elvyttää, mutta Towa Tei sanoi silloin ei. Bändin jäsenet taisivat olla pitkässä juoksussa niin erilaisia ja nykyäänkin kaikilla on omat kiireensä, että epäilenpä, että Re-Deee-Liteä tullaan koskaan näkemäänkään. Ellei sitten kaikilta lopu rahat yhtä aikaa ja lähtevät vielä rahastamaan yhdelle nostalgia-kiertueelle. Voisi olla hyväkin juttu. Mieluummin Deee-Liteä menisin katsomaan kuin esim. Haddawayta ja Rednexiä, jotka viime kesänä meillä päin kävivätkin. En ollut katsomassa.
Towa Tei on ahkerasti ja ansioituneesti jatkanut musiikkibisneksessä mukana tuottajana ja sooloartistina. Hän on tuottanut lukuisia japanilaisia juttuja ja mm. Kylie Minogueta. Lisäksi hän myös markkinoi Towa Tei-aurinkolaseja, sellaisia paksusankaisia, jollaiset hän lanseerasi jo Deee-Lite aikoinaan. Hän muutti takaisin Japaniin jo 90-luvulla.
Lady Miss Kier keikkailee sooloartistina ja vetelee ilmeisesti vanhaa Deee-Lite matskua, mutta uudempaakin materiaalia löytyy. Deee-liten keulahahmona hän jo sai jonkinasteisen kulttihahmon statuksen, minkä pohjalta soolouraa onkin hyvä rakentaa. Lady Miss Kier on niin New Yorkilainen hahmo, että siellä hän asustelee edelleen ja tuskin sieltä koskaan pois lähteekään.
Super DJ Dmitri hoitelee edelleen DJ-hommia ja kiertelee ympäriinsä levyjä pyörittelemässä. Asustelee Berliinissä ja on epäilemättä Euroopan isoissa discoissa kysytty DJ.
Eli jollain lailla kaikki ovat vielä bisneksessä mukana, mutta tuskinpa ikinä siihen sukseeseen yltää yksikään, mikä Deee-Litellä silloin ensilevyn aikaan oli. Onneksi groove on kuitenkin ikuista, ja sitähän näiltä kaikilta löytyy sydämestä. Sillä pääsee jo pitkälle.
Lady Miss Kier keikkailee sooloartistina ja vetelee ilmeisesti vanhaa Deee-Lite matskua, mutta uudempaakin materiaalia löytyy. Deee-liten keulahahmona hän jo sai jonkinasteisen kulttihahmon statuksen, minkä pohjalta soolouraa onkin hyvä rakentaa. Lady Miss Kier on niin New Yorkilainen hahmo, että siellä hän asustelee edelleen ja tuskin sieltä koskaan pois lähteekään.
Super DJ Dmitri hoitelee edelleen DJ-hommia ja kiertelee ympäriinsä levyjä pyörittelemässä. Asustelee Berliinissä ja on epäilemättä Euroopan isoissa discoissa kysytty DJ.
Eli jollain lailla kaikki ovat vielä bisneksessä mukana, mutta tuskinpa ikinä siihen sukseeseen yltää yksikään, mikä Deee-Litellä silloin ensilevyn aikaan oli. Onneksi groove on kuitenkin ikuista, ja sitähän näiltä kaikilta löytyy sydämestä. Sillä pääsee jo pitkälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi: